Sunnuntain (26.2.) SK:ssa oli useampi kirjoitus koulutusaiheeseen liittyen. Kirjoituksissa kannettiin huolta niin matemaattisten taitojen kehittymisestä, osaamistason laskusta kuin painotetuista luokistakin. Huoli on aiheellinen. 

Ryynäsen mielipideteksiin viitaten on kuitenkin korostettava, että osaamistason lasku on fakta, ei sensaatiohakuisuutta tai populismia. Romahdus Pisa-tuloksissa on todellinen. Suomen Pisa-tulokset ovat laskeneet vuosina 2006-2018 27 pistettä. Ja lasku jatkuu, jos tähän ei riittäästi reagoida. Tätä ei saa vähätellä. Se vaatii tekoja, siitä olemme samaa mieltä. 

Lähtökohtana pitää olla, että jokainen oppilas saa peruskoulusta riittävät perustaidot. Tavoiteltavaa on, että suoriutuu paremmin kuin rimaa hipoen. Tällä hetkellä rimaa on ollut pakko laskea ja opettavan ainesta karsia, jotta tukea tarvitsevat pysyvät mukana. Ongelmana on, että taitavimmat ja jopa keskitasolla suoriutuvat eivät saa riittävästi haastetta kehittyäkseen omalla taitotasollaan. Liian helppo ja yksinkertainen oppiaines saa tylsistymään ja tämä vaikuttaa alentavasti motivaatioon sekä asenteeseen. Vika ei ole opettajassa eikä oppilaassa, vaan resursseissa. 

Painotetut luokat ovat juuri tästä syystä tärkeitä. Painotetulla luokalla saa opiskella lisää sitä, mikä itseä kiinnostaa ja missä haluaa kehittyä. Se ei ole keneltäkään muulta pois, päin vastoin se on valtava mahdollisuus. 

Peruskoulun pelastukseen tarvitaan koulutuksen korjaussarja. Pienemmät opetusryhmät, enemmän erityisopetusta (niin osa-aikaista kuin pienryhmiä), lisää koulunkäynnin ohjaajia ja fokus olennaiseen. Rahoitus pitkäjänteiseen kehittämistyöhön hankehumpan sijaan ja paperin pyöritys minimiin. Tässä alkua pitkälle listalle.