Kun itse aloitin n. 15 vuotta sitten lukio-opiskelut, minulla ei vielä ollut varmuutta mitä haluaisin opiskella tai tehdä lukion jälkeen. Kurssivalinnat sai tehdä sen mukaan, mitä halusi oppia ja mikä tuntui kiinnostavalta. Jatko-opiskelupaikan miettiminen tuli ajankohtaiseksi vasta kun sinne abi-keväänä haettiin. Toista se on nykyään.
Vuonna 2020 tehdyn korkeakoulujen opiskelijavalintauudistuksen jälkeen nämä omaa tulevaisuutta pitkällekin määrittävät valinnat tulee tehdä jo 16-vuotiaana nuorena. Lukio-opiskelu kurssitarjottimineen on uutta, täynnä toistaiseksi tuntemattomia asioita. Murrosiän kuohuissa jatko-opiskelupaikka saattaa tuntua vielä kaukana tulevaisuudessa siintävältä asialta.
Tehdyt kurssivalinnat muuttuvat todeksi, kun abikeväänä yhteishakua tehdessä huomaa, että tehdyillä valinnoilla ei todistusvalinnan kautta ole haluamaansa paikkaan asiaa. Todistusvalintaa kritisoidaan syystäkin siitä, että pitkää matematiikka sekä fysiikkaa arvostetaan korkealle muiden oppiaineiden kustannuksella, vaikkakaan näiden osaamista ei kyseisessä opinahjossa edes painotettaisi.
Kiintiöiden johdosta pääsykokeissa on ylitettävä itsensä suuresti ja onnenkantamoinenkin on tervetullut, jotta ovet aukenisivat. Näiden lisäksi mukana on mm. ensikertalaiskiintiöt ja haaveen toteutuminen vaatii yhä enemmän sekä lukion oppiaineiden että ylioppilaskirjoitusten arvosanojen korottamista, jopa useana vuotena.
Todistusvalinnan lisääntymisellä on varjopuolensa. Kun yhä suurempi osa päätyy todistusnumeroiden perusteella ykköstoiveeseensa (perehtymättä pääsykoemateriaaliin), opintojen keskeyttäminen ensimmäisen vuoden aikana/jälkeen yleistyy. Näille keskeyttäneiden paikoille ei pääse varasijoilta. Lopputulos on se, että motivoituneista yhä harvempi pääsee haluamalleen alalle.
Tätä uudistusta on nyt ensikertaa tutkittu. Yle uutisoi (3.6.) johtopäätöksistä, jotka typistettynä ovat seuraavat: 1) yhä useampi ei pääse ykköskohteeseensa, 2) valmistuneet saavat aiempaa useammin opiskelupaikan, mutta se on joko kakkos- tai kolmostoive 3) yhä isompi osa hakee opiskelupaikkaa seuraavana vuonna uudelleen.
Uudistuksen tavoitteena oli helpottaa keväiden “valintakoerumbaa”. On suoraselkäistä todeta, että uudistus ei ole kaikilta osin onnistunut. Tutkitun tiedon pohjalta ja nuorten kokemuksista oppineena ja heitä osallistaen uudistustyötä tulisi jatkaa inhimillisempään suuntaan. Nuorten kuuluu saada olla nuoria. Vielä 18-vuotiaanakin oman tulevaisuuden suunnasta päättäminen on valtavan suuri asia. Mielestäni olisi tärkeää, että lukiolaiset nuoret voisivat oppia, kasvaa ja kehittyä omia kiinnostuksen kohteitaan painottaen ilman, että se kohtuuttomasti heikentää tulevan jatko-opiskelupaikan ja uran mahdollisuuksia.
Julkaistu 8.6.2022 Satakunnan Kansassa