Suomi tarvitsee työmarkkinauudistukset

Suomen taloustilanne on huolestuttava. Suomi on taantumassa, josta on tulossa odotettua syvempi. Julkinen talous velkaantuu raskaasti, eikä näköpiirissä ole tilannetta korjaavaa talouskasvua. Nykyinen hallitus on perinyt raskaan velkataakan edeltäjiltään. Joka kahdeksas valtion käyttämä euro on velkaeuro. 

Työllisyysasteemme on Pohjoismaiden alhaisin ja julkinen velka on tuplasti korkeampi kuin naapurimailla Ruotsilla ja Tanskalla, jotka ovat onnistuneet uudistamaan työmarkkinoitaan menestyksekkäästi.  Suomessa työikäisen väestön määrä on laskenut viimeisen 15 vuoden aikana, samoin kuin myös työnantajayrittäjien määrä. Ilman kestävää taloutta nykyisten hyvinvointipalveluiden ylläpitäminen on mahdotonta. 

Hallituksen tavoitteena on toteuttaa työmarkkinauudistuksia, jotka parantavat suomalaisen työn kilpailukykyä, joustavuutta työmarkkinoilla sekä madaltavat työllistämisen riskiä. Näillä toimenpiteillä pyritään lisäämään Suomen houkuttelevuutta investointiympäristönä ja varmistamaan pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta.

Työmarkkinauudistukset ovat välttämättömiä talous- ja työllisyyskasvun kannalta. Hallitus vie normaalissa lainsäädäntöprosessissa eteenpäin uudistuksia, joista on sovittu hallitusohjelmassa ja jotka ovat maltillisia pohjoismaisella vertailulla. Jokaisen palkansaajan etu on, että Suomessa on töitä tarjolla, työn tekeminen on kannattavaa ja palkalla tulee toimeen. Ilman näitä uudistuksia joudumme turvautumaan jatkuvasti lisääntyviin leikkauksiin ja veronkorotuksiin. Kaikkia työelämäuudistuksia valmistellaan kolmikantaisesti yhdessä työnantajien, työntekijöiden ja hallituksen kesken. 

Viime aikoina useat ammattijärjestöt ovat järjestäneet toistuvasti poliittisia lakkoja tukimielenilmauksineen. On tärkeä ymmärtää, että nämä eivät ole liittyneet työntekijöiden työehtosopimuksiin. Työehtosopimuksien neuvottelukierros käynnistyy vasta syksyllä. Valtakunnalliset työehtosopimukset ovat voimassa ja täten työntekijöillä on työrauhavelvoite. Poliittisilla lakoilla on vastustettu demokratiaa: eduskunnan luottamusta nauttivan hallituksen hallitussopimimuksen mukaisia toimia,  työajalla. Vastustaminen ja poliittiset lakot eivät palvele kansan etua, vaan ne viivästyttävät välttämättömien päätösten tekemistä ja heikentävät maamme kilpailukykyä entisestään.

Suomen tulee jatkossakin olla demokratia, jossa vaaleilla valitut päättäjät päättävät. Aina päätöksistä ei ole helppoa olla samaa mieltä, varsinkaan silloin, kun ne ovat omasta näkökulmasta vaikeita. Päättäjän on kyettävä edustamaan laajaa joukkoa, tässä tapauksessa koko Suomea. Heidän on kannettava vastuu, joka on heille vaaleilla annettu.  

Suomi tarvitsee nyt enemmän kuin koskaan työmarkkinauudistuksia talouden elvyttämiseksi ja hyvinvointimme turvaamiseksi. Nyt tarvitaan päättäväisyyttä ja vastuunkantoa, jotta voimme turvata hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuudessakin. Nyt on aika tehdä päätöksiä koko Suomen etu edellä.

Julkaistu Satakunnan Kansassa 23.2.2023.