Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut , muut läsnäolijat ja kokousta seuraavat.

Strategiassa tekona lupaamme laadukkasta opetusta varhaiskasvatuksesta yliopistoon. 

Talousarviokirjan mukaan Porissa tehostetun tai erityisen tuen piirissä kaikista oppilaista opiskelee 26%. Valtaosa näistä oppilaista opiskelee yleisopetuksen luokissa, joissa on tavallisesti suurehkot ryhmäkoot ja vain yksi aikuinen. Lisäksi samoissa luokissa on Suomea toisena kielenä opiskelevia, jotka tarvitset paljon tavallista enemmän tukea opintoihinsa. Jokainen oppilas on oikeutettu tarvittavaan tukeen ja ennen kaikkea oppimiseen, on millä portaalla tai tuen tarpeella tahansa. Tarvittavaa tukea varten on olemassa keinoja, mutta keinojen toteutus sakkaa pahasti. 

Karvin lokakuisen arvioinnin mukaan opettajilla oli tukea tarvitsevia oppilaita opetusryhmissään enemmän kuin mihin he oman arvionsa mukaan pystyivät vastaamaan. Nykyiset tavat tukea oppilaita koettiin riittämättömiksi, ja heidän oppimistaan ja koulunkäyntiään voitiin tukea sitä heikommin, mitä vaativampia tuen tarpeet olivat. Osa opettajista oli joutunut madaltamaan ryhmän kaikkien oppilaiden oppimistavoitteita, jotta saivat opetettua kaikille perusasiat.

Toisin sanoen rimaa joudutaan laskemaan vuosi vuodelta alaspäin, tämä näkyy myös oppimateriaalien kehityksessä. 

Resursseja oppilaiden tukemiseen ei ole, vaikka keinot ovat olemassa. Mahdollisuuksia oppimistason pitämiseen ylhäällä ei ole, koska resursseja ei ole. Edes osaamiseltaan keskitasoa olevat oppilaat lahjakkaista puhumattakaan eivät saa riittävästi haastetta, koska eteneminen tapahtuu eniten tukea tarvitsevien ehdoilla, joita on vuosi toisensa jälkeen enemmän.

Kuntaliiton selvityksen mukaan vuonna 2022 oppilaskohtainen opetuskustannus on ollut jo lähes 5500€ ja nousupaineet tuleville vuosille ovat isot. Arvion mukaan perusopetuksen oppilaskohtaisiin kustannuksiin kohdistuu koko maan tasolla noin 5,4 prosentin kasvupaine vuoteen 2030 mennessä, vaikka oppilasmäärä laskee. Porissa ylpeillään n. 1000€ halvemmalla opetuksella per oppilas, eikä ole suunnitelmissa nostaa panostusta, jotta päästäisiin edes hivenen lähemmäs tarvittavaa tasoa. 

Palaan alkuun. Strategiassa lupaamme laadukasta opetusta. Toiminnallisiin tavoitteisiin on kirjattu kaksi laatua mittavaa tekoa. Kummassakaan ei oikeasti mitata tai turvata opetuksen laatua millään tavoin. Inkluusio on kaunis ajatus, mutta ilman riittävää resursointia se on säästötoimi, joka ei nosta oppimistuloksia tai takaa laadukasta opetusta. Se, että tavoitteissa mitataan sitä onko lukuseula testit tehty kaikille ei myöskään takaa laadukasta opetusta. Ennemmin sillä on merkitystä, mikä on lukuseulan tulos ja miten se kehittyy vuosien välillä. 

Toivon todella, että tulevina vuosina tavoitteiden asettelu tehdään yhdessä päätetyn strategian pohjalta. Koulutus on nykyisten kuntien päätehtävä. Ei ole ylpeys ja vetovoimatekijä tarjota halpaa opetusta, kun kansallisesti järkyttävän isona haasteena on oppimistason romahtaminen.