Aamuauringon kutitellessa varpaitasi havahdut lähestyvän kesän johdosta lisääntyneeseen valon määrään. Ulkoa korviisi kantautuu kepeä ja iloinen pikkulintujen sirkutus, joka saa hymyn huulille. Kömmit ylös sängystä ja nostat rullaverhon nähdäksesi mikä ulkona hurisee. Läheisen talon maanviljelijä on ollut vieläkin aikaisemmassa ja on jo ehtinyt kylvöpuuhiin. Kuvittelet mielessäsi, miten parin kuukauden kuluttua kasvanut ja kullan keltaiseksi muuttunut vilja huojuu tuulessa.
Laitat kahvin tippumaan ja päätät sen keittyessä hakea aamun sanomalehden. Heität villapuseron päälle, koska aurinko ei ole vielä kerinnyt lämmittää ilmaa kolean yön jäljiltä. Oven avattuasi nautit ulkoa tulvahtavasta raikkaasta, puhtaasta ja hivenen kosteasta ulkoilmasta. Miten ihana tuoksu!
Lähdet astelemaan kohti postilaatikkoa. Mennessäsi paistattelet auringonsäteissä ja heilautat kättäsi tervehdykseksi maanviljelijälle. Kuulet rasahduksen aivan läheltä, metsän puolelta. Rasahduksen aiheuttajaksi paljastuu kaurispari. Seuraat hetken kauriiden kulkua ja jatkat omaa sanomalehdenhakumatkaasi.
Tutkailet matkan varrella olevaa ilmoitustaulua. Iloitset siitä, että kaikki tiedotus ei ole siirtynyt sosiaaliseen mediaan, vaan perinteistä pidetään kiinni. Katselet mutkaista maantietä ja olet tyytyväinen, että maalaismaisema on yhä idyllistä maalaismaisemaa soratiellä, eikä asvaltilla kyllästettyä tietä.
Paluumatkalla huomaat, että valkovuokot ovat puhjenneet upeasti kukkaan. Noukit muutaman mukaan. Kuulet kurkien laulua ja mopon pärinää. Traktorikin on yhä työssä. Käpytikka hakkaa läheisessä puussa käpyä aamupalaa etsien. Päätät upean aamun kunniaksi juoda aamukahvisi terassilla. Istahdat alas, suljet silmät ja huokaiset syvään. Suupielesi kohoavat onnelliseen hymyyn. Ja on vasta aamu.
Ajattelet, että olet etuoikeutettu, kun saat asua maalla. Luonnon läheisyys on käsinkosketeltavaa. Saat nauttia puhtaasta ja virikkeellisestä luonnosta kaikilla aisteilla jokaisena vuodenaikana. Saat elää elämää kyläyhteisössä, jossa ihmiset ovat tuttuja ja on kaikenikäisille tekemistä. Saat kurvailla kuoppaisilla teillä ja fiilistellä aitoa maalaismaisemaa lyhyen matkan päässä palveluista. Toteat mielessäsi, että tämä paikka on vaan kaikista paikoista rakkain, kotisi. Toivot, että mahdollisimman moni maalla asumisesta unelmoiva saisi kokea saman.
Olit mielikuvamatkalla Satakunnan vuoden kylään, Kellahdelle. Samanlaisen matkan voisi tehdä varmasti maaseudulle paikkakunnasta riippumatta. Matka ei ollut satua ja kuvitelmaa, vaan totisinta totta. On onni asua maalla – kylästä viis.
Onnellinen maaseudun asukki, kyläyhdistysaktiivi ja kaupunginvaltuutettu, joka haluaa levittää maalla asumisen ilosanomaa ympäriinsä